Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue sijaitsee Tampereella Teisko-Aitolahti -alueella. Se on perustettu vuonna 2018. Suojelualeen perustamisen perusteina ovat olleet laajat metsäalueet, puuston vanhuus ja pienet lammet, järvet ja suot. Retkeilyalueella on reittejä yhteensä 15 km ja kuusi tulipaikkaa, joista neljässä on laavu. Meidän reittimme oli 8 km pitkä. Matkan varrelle osui kolme laavua. Ensimmäiseksi saavuimme Malin …
Riisitunturin kansallispuisto on Posiolla lähellä Yli-Kitkajärveä. Puisto on perustettu 1982. Sen pinta-ala on 76 m2. Kansallispuistossa on kolme merkittyä reittiä: Riisin rääpäisy on 4,3 km pitkä ympyräreitti, Riisin rietas on 10,9 km pitkä ympyräreitti ja Riisitunturin reitti on Riisitunturilta etelään päin vievä 33 km pitkä janareitti. Riisitunturin korkein kohta on 465 m merenpinnasta. Riisitunturin luonto …
Pyhä-Luoston kansallispuisto Pelkosenniemelle syntyi vuonna 2005, kun vuonna 1938 perustettua Pyhätunturin kansallispuistoa laajennettiin luoteeseen Luostolle asti. Pyhä-Luoston kansallispuiston pinta-ala on 144 km². Kansallispuistossa on useita reittejä vaellukseen, pyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja hiihtoon. Suurin osa retkeilypoluista on helppokulkuisiksi sorastettuja, ja suosittujen reittien retkeilyrakenteet ja laskettelukeskuksen ympärille kehittyneet palvelut ovat osin jopa häiritseviä. Upeat tunturi- ja suomaisemat sekä …
Rokuan kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on 18 km2. Puisto on pieni ja lisäksi muodoltaan rikkonainen. Puiston erityispiirteinä ovat kuivat hiekkaharjut ja mäntykankaat. Paikoitellen harjujen rinteitä peittää laajat poronjäkälämatot, mikä tekee maastosta hopeisen näköisen, varsinkin pilvisessä säässä. Puiston korkein kohta on Pookivaara, joka kohoaa 194 metriä merenpinnasta, mutta vain 50 metriä ympäristöstään. …
Tämän kesän ensimmäinen vaellus suuntautui Etelä-Karjalaan Ruokolahden reiteille. Parkkeerasin auton Ruokolahden koulun parkkipaikalle, josta merkitty reitti myös alkaa. Yhdistin Lääväkorven-Syväjärven kierroksen, Mustakulkkulan reitin ja Ruokolahden-Rautjärven -reitin (E10-reitistöä) polkuja. Kokonaismatkaksi tuli noin 90 km. Reittikuvaus Reitin vaativuus Kaikki kulkemani reitit on luokiteltu vaativiksi. Maasto on kallioista ja vaikeakulkuisia hakkuuaukkoja oli paljon. Suoalueilla ja ojien ylityksissä oli hyvät …
Paistjärven suojelualueella Heinolassa on yhteensä 14 km merkittyjä reittejä. Paistjärven alueen omistaa Metsähallitus ja se on Salpausselkä UNESCO Global Geoparkin kohde ja Natura 2000 -alue. Luontoon.fi-sivustolla kerrotaan Ketturiutan polusta (janareitti) 4,4, km ja Kannaksen kierroksesta 7,8 km. 26.6. minä yhdistin nuo molemmat ja matkaa kertyi 11 km. Aloitin reitin Ketturiutasta kohti Sonnasen järveä, josta käännyin …
Urho Kekkosen kansallispuisto on perustettu vuonna 1983. Puiston pinta-ala on 2 550 km² ja siihen mahtuu käytännössä koko metsä-Lappi. Koilliskairan laajoja erämaita sanotaan Länsi-Euroopan viimeisiksi jäljellä oleviksi erämaiksi. Puiston alueella on laajoja erämaisia mänty- ja kuusimetsiä, jokia, puroja, lampia, soita ja tuntureita. Olen jo pitkään haaveillut pääseväni joskus UKK-puistoon. Paras tapa tutustua luontoon olisi tietenkin …
Tämän kesän ensimmäinen vaellus ja riippumatossa yöpyminen osui melkoi helteiseen säähän, mutta ainankaan sateen vaaraa ei ollut! Suunnittelin reittiä pari päivää, sillä minulla ei ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka pitkän matkan jaksan yhdessä päivässä kävellä rinkka selässä ja kuinka paljon liikkeelläoloon ylipäätään kuluisi aikaa. Olin kuitenkin päättänyt, että haluan yöpyä metsässä kaksi yötä. Kahden yön …
Pohjois-Karjala-viikon viimeisenä päivänä (7.7.2023) ajoimme maastopyörillä Patvinsuon kansallispuiston alueella olevan Suomunjärven ympäri eli Suomunkierron (16 km). Stravan mukaan aikaa retkeen kului 1 h 35 min + tauot. Aloitimme Kurkirahkan parkkipaikalta ja ajoimme reitin myötäpäivää. Alkumatka Suomun luontotuvalle asti polku on samalla Karhunpolku-vaellusreitin (133 km) alkua. Korkeuseroja ei ollut paljon ja polku oli pääasiassa helppoa ajettavaa. …
Pohjois-Karjala -reissun neljäntenä (6.7.2023) päivänä oli vuorossa melonta kajakeilla Koitajoella (19 km). Koitajoki on noin 200 km pituinen erämainen joki. Koitajoen alueesta 40 % on suota. Koitajoki alkaa Pihlajavaaran kylän pienistä järvistä ja kerää edetessään vettä useilta suunnilta. Koitajoki virtaa Venäjän puolella noin 50 km verran ja päättyy lopulta Rahkeenveteen, joka puolestaan on yhteydessä Pielisjokeen. …