Urho Kekkosen kansallispuisto on perustettu vuonna 1983. Puiston pinta-ala on 2 550 km² ja siihen mahtuu käytännössä koko metsä-Lappi. Koilliskairan laajoja erämaita sanotaan Länsi-Euroopan viimeisiksi jäljellä oleviksi erämaiksi. Puiston alueella on laajoja erämaisia mänty- ja kuusimetsiä, jokia, puroja, lampia, soita ja tuntureita.
Olen jo pitkään haaveillut pääseväni joskus UKK-puistoon. Paras tapa tutustua luontoon olisi tietenkin vaeltaminen, mutta maastopyöräilykin kelpasi minulle hyvin – varsinkin kun nilkat eivät patikointia olisi vielä kestäneet. Matkan tarkoituksena oli siis pääasiassa pyöräily ystäviemme kanssa Saariselällä 4.-9.8.2024. Matkustimme ”pakulla” eli retkeilyautollamme Rokuan kautta kohteeseen. Matkan varrella poikkesimme vielä huiputtamaan Pyhä-Nattaset. Teräväkäriset Nattastunturit ovat osa Sompion luonnonpuistoa.
Saariselällä yövyimme vuokramökissä Kaunispään rinteellä. Minulla oli lainassa sähkömaastopyörä. Varusteiksi riittivät kypärä, t-paita, ajoshortsit, juomareppu ja paljon evästä. Reittien suunnittelusta, kartoista ja suunnistamisesta minun ei tarvinnut huolehtia, joten helpolla pääsin.
Ensimmäinen pyöräretki (30 km) suuntautui Kaunispään kautta ja Luttojoen vartta pitkin Iisakkipäälle. Iisakkipää on 454 metriä merenpinnasta. Nousumetrit sujuivat hyvin sähköavusteisella maastopyörällä. Kävimme myös kurkistamassa Pääsiäiskurun alkuosaa. Polku oli aika pelottava, sillä se oli rinteessä, kapea, kivinen, kumpuileva ja mutkainen. Paluumatka eteni Rumakurunpolkua pitkin Prospektorin polulle, joka ei enää ole kansallispuiston aluetta. Prospektorin kaivoskämpällä oli tuttavallisia kuukkeleita 😊
Toisen pyöräilyretken (50 km) kohteena oli Rautulampi. Ajoimme sinne kiertäen Kiilopään länsipuolelta. Rautulammelta reitti jatkui Rautuvanganojaa seuraillen. Tätä osuutta on kuvattu Suomen kauneimmaksi pyöräilyreitiksi. Poistuimme kansallispuiston alueelta taas Prospektorin polun kautta.
Kolmas pyöräilyreitti (25 km) suuntautui Urupäälle (412 mmp; ei ole UKK-puistossa) ja sieltä edelleen Luttojoen rantoja pitkin kohti Kaunispään rinteitä. Luttojoki on UKK-puiston aivan luoteisosan reunamilla.
Pyöräily Saariselällä oli varsin kivaa, mutta ilman sähköavusteista pyörää reitit olisivat olleet minulle liian haastavia. Polut eivät ole teknisesti vaativia (jos tuntureiden kivikoista ja sorakoista ei välitä), ja ajourat olivat pääasiassa melko leveitä. Mutta nousumetrejä kyllä kertyy, kun tunturien huippujen välejä pyöräilee! Maisemat olivat lumoavia, sää oli mahtava ja eväitä oli riittävästi. Pyöräillessä ei ehtinyt juurikaan lintuja bongailla, mutta muutamia lajeja sain listaani lisää: riekko, kapustarinta ja kuukkeli.
UKK-puisto on niin iso, että en edes osaa sanoa, missä siellä haluaisin patikoida. Merkittyjen reittien ulkopuolelle en ehkä uskaltaisi mennä, mutta esim. Nuorttin retkeilyreitti (47 km) Savukoskella puiston kaakkoisosassa olisi kyllä todella kiinnostava.
