Hämmäauteensuo on 8 km Lappeenrannasta etelään. Suo on koho- eli keidassuo, joita on erityisesti Etelä-Suomessa. Suo on syntynyt nimensä mukaisesti maan kohoamisen seurauksena, kun metsämaa soistuu kohdista, joissa pohjavesi on lähellä pintaa. Suotyypiltään se on nevaa ja reunoilta rämettä. Hämmäauteensuo kuuluu soidensuojeluohjelmaan, ja suon viereinen metsä on METSO-suojeluohjelmassa. (Lappeenranta.fi)
Luontopolun parkkipaikka oli ihan suon reunalla. Reitti eteni lyhyen metsäpätkän jälkeen pitkospuita pitkin läpi aukean nevan. Tupasvilla ja raate olivat kukassa, suokukka jo lopetteli kukintaa. Rahkasammaleen lisäksi suolla oli lähinnä vaiveroa, karpaloa ja männynkäppyröitä. Suon viereisellä kalliolla oli laavu, mutta sen ohitimme ja jatkoimme suon kiertoa. Merkitty polku olisi mennyt hakkuuaukean reunaa pitkin metsätielle, mutta vältimme paahteisen hakkuuaukean kulkemalla hennompaa polkua lähempänä suota. Itikoita alkaa jo olemaan kiitettävästi. Lopuksi oli noin puoli kilometriä metsätietä takaisin parkkipaikalle. Matkaa kertyi Stravan mukaan 3,5 km.
Lintuhavaintojakin kertyi: kirjosieppo, peippo, mustarastas (poikanen), pensaskerttu, pajusirkku, metsäviklo, tiltaltti, töyhtöhyyppä ja käpytikka. Pensaskerttu oli uusi laji tälle kesälle, tosin vain äänihavaintona. Epävarmaksi jäi yksi liverrys. BirdNet ehdotti mustaleppälintua, mutta se on niin harvinainen, että todennäköisesti ääni kuului jollekin kotoisammalle linnulle. Tosin mustaleppälintua on havaittu nimeen omaan Kaakkois-Suomessa. Harmi, että laulun tallenne on niin huonolaatuinen tuulen aiheuttaman huminan takia.
